Homo ludens

Ehkä parhaita mun saavutuksia sinä menneenä erivuonna eli viimeksi vuotena oli se, että mää opetin Maaritin leikkimään hanskoilla.

Alussa oli haasteita, ku ei Maarit ymmärtäny lapasleikkien sääntöjä eikä sillä muutenkaa ollu tekniikka hallussa. Täsmällisesti ajoitetut harjoitusaloitteet ja välitön positiivinen palaute, kun Maarit teki jotakin vähänkään oikeaa, auttoivat. Ja sinnikäs yrittäminen. Nyt Maarit on jo melkein keskinkertainen hanskaleikkijä!

Maarit osaa vetää hanskaa ja murista lapsellisesti (se murisee mur-mur! ihmiset on!). Toisinaan se innostuu vetämään ihan tosissaan! Se osaa kans viskoa lapasta ja harhautella niin, etten mää heti saakaan hanskasta kiinni (ku vasta heti kohta). Aika monesti se ymmärtää antaa namia, jos päästän hanskasta irti, ku se haluaa. Mutta sitten taas… Toisinaan Maarit lähtee kävelemään väärään suuntaan ja sille pitää roikottaa lapasta houkuttelevasti, että se taas innostuu vetämään. Joskus se kieltäytyy leikkimästä kokonaan tai on unohtanut leikkivälineet kotiin! Niin että hiottavaa löytyy vielä, mutta verrattuna entiseen, edistystä on sata prosenttia!

Tykkään leikkivistä ihmisistä. Tänäänki me mentiin talvipastellitassuttelemaan pellolle ja Tarja meni aina piiloon ja mää etin sen. Semmonenki on kivaa! Vaikka hanska on paras leikki.

PS. Maarit on ollu tosi kade mun blogista kaikki nää vuodet. Se ilmenee mm. niin, että se valtaa koneen eikä päästä mua bloggaamaan (vähänkö pikkumaista, mutta ihmiset on!). Nyt se rupes nurkanvaltaajaksi ja alotti oman piipityspalstan tässä mun blogissa (ks. oikealla). Mä valvon kyllä mitä se siinä vikisee… ettei se pääse levittämään yksipuolisia, vääristyneitä käsityksiään…

Mainokset

6 thoughts on “Homo ludens

  1. Moi Helka!

    Meillä on ennemminkin toisin päin! Meidän emäntä aina riehaantuu leikkimään hanskalla kun se tulee ulko-ovesta sisään ja näkee meidät. Se on oppinut ihan ite, eikä meidän ole tarvinut opettaa. Meitä ei oikeastaan paljon kiinnostaisi, mutta joskus pitää vähän sen mieleiksi rieputtaa hanskaa. Onneksi se unohtaa sen hyvin äkkiä.

  2. Ihmiset nyt innostuu kaikesta niin helposti. Mitenköhän ne sais opetettuu pois tollasista villityksistä? Mä toivon et Oprilla on jotain ajatuksia tästä asiasta (ku se on Tiipetistä niinku dalai laamakin ni se on varmaan kauheen viisas) ni me yhessä saatas toi mamma kuriin.

  3. Moi Roni ja Jami vanhat pojat! Huomasitteko ku mää olin jättäny viestin siihen yhteen lumikasaan? Mää mietin ensin, että uskallanko mää jättää, mutta mää jätin sitten.

    Mää en kyllä halua vierottaa Maaritia hanskailusta! Mutta muita villityksiä sillä on missä ois hyvä, jos se vähän oppis malttavaisuutta ja itsehillintää. Mää oon koettanu vahvistaa kovasti sille semmosta rauhottumista. Niinku että se rauhottuis mahdollisimman usein sohvalle antamaan mulle kurjalanpiirakkapaloja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s