Lintupaimenen rantapäivä

Täällä Lofo-teillä on tosiaanki teitä! Sen voin sanoa! Ja aika monta mutkaa kans. Me ollaan koluttu niitä kaikkia ja etitty hyviksiä rantsuja. Me löydettiin monta. Ja täällä on niin kauniita haisemia! Illalla ku tultiin takasi majapaikkaan, en jaksanu ees olla enää rannikkovahtina, ku olin haistellu niin paljo!

Mun lempirantsu oli päivän eka. Se sijaitsi yhen kirkon vieressä ja siellä oli kaikista eniten levinneisyyttä kaikista rannoista. Siellä oli piitsiä ja hiekkaa ja kallioita ja leviksiä ja kans aika sikamonta simpukankuorta. Varsinki sirpaleita. Mää sain pömöt, ku astuin levärapakkoon. Ja sitten mää ajatin merihurakoita!

Joo, ne merihurakat on semmosia lintuja, jotka siellä meren rannalla hurakoi ja houkuttelee. Ne huuteli mulle, että piip! Kato moon täällä, piip! Tuu tutustuun! Piip! No enhämmää voinu muuta ku mennä, mutta sitten ne meni aina kauemmaksi! Ne oli ihan valtoimenaan molemmat merihurakat, eikä siitä tullu mitään ni mun oli vanhana undalaattipaimenena puututtava asiaan. Lintu ku lintu. Eikö se niin mee. Ni mää sitten ajatin niitä merihurakoita kunnes Maarit sano, ettei niitä oikeestaan saa ajattaa. Ettei semmonen oo moraalista. Otti se silti moraalittomia kuvia ensin.

Sitten ku mää en saanu enää tutustua merihurakoihin niin ne kuiten tutusteli muhun ja kaarteli mun lähistöllä. Ne varmaan haisteli, että mikä ihmeen lammaskoira.

Maaritin lempirantsu oli päivän vika ja seki oli kyllä hyvä! Siellä oli varjoisaa ja leppeää ja me köllittiin. Ja siellä oli sikana lampaan kakkoja! No siks ku siellä oli kans lampaita! Ne niinku totally tsekkaili meitsiä. Mää olin vaan, että emmää lähe teitsin jengiin, ku mää oon oikeesti lintupaimen.

Mainokset

3 thoughts on “Lintupaimenen rantapäivä

  1. Mun täytyy Helka antaa sulle VAROITUS!
    Mamma on ostanu HURMINAATTORIN, jolla se kynii mut vissiin karvattomaks! Toivon sun puolesta, ettei siellä Norjassa ole semmoisia eikä Maarit muutenkaan saa päähänsä hommata sulle sitä. Voin kertoo, että hurminoiminen ei ole yhtään kivaa! Se on kamalaa. Tämä hurminaattori on kuulemma mun ja labbis-Hertan yhteinen! Sääliks käy Hertta riepu.
    Lofoteilla näyttää kivalta, pidä hauskaa!

  2. Ou mai gaad! Mää oon nähny niitä puistossa! Ne on tosi muodikkaita ja oon nähny, että niillä lähtee hulluna karvoja. Melkeen karvattomista koirista niinku jostain rottiksista lähtee! Nyt teille otti ohraleipä…

    (Määki jouduin harjattavaksi täällä. Vaiks oon lomalla! Ja lyhytturkkinen!)

  3. Päivitysilmoitus: Päivä pölöpiitsillä! « Lampurielämää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s