Hupaisia koirakameleita!

Käytiin vähän revittelemässä Puokkarilla, ku siellä oli yks mun suokkarikoira. Yks poika, joka on sukua vinttikoirille. Mutta se on kans sukua joillekki muille ni sei oo ollenkaa mitenkää mamo niinku vinttikset joskus monesti on. Mutta se on nopee. Siis NO-PEE. Mää jouduin hulluna käyttämään päätä, että sain sen huijattua kiinni. Ja sitten me veuhkattiin muutenki. Mutta en tiiä miks se työnsi sen takapuolta mulle. Mää olin vaan, että öö, mitä nyt. Öö, leikitään hei. Ja sitten me leikittiin.

Onneksi me ehittiin leikkiä paljo ennen ku yks walesilainen lapsikoira tuli puistoon. Ku ei sitten viitti leikkiä hulluna, jos on muita tai pitää olla esimerkillisenä. Mää pidin sille walesilaiselle koulua ja vähänkö mua nauratti, ku ekaksi se kimpos heti monta metriä, jos mää vähän päätä liikautin! Nauratti ihan sikana! Mää olin sitten ihan hiljaa ja varovaisesti totutin sitä ni siitä tuli rohkeempi. Silleen lasten kans pitää olla. Kärsimällinen ja varovainen. Mää oon!

Mainokset

2 thoughts on “Hupaisia koirakameleita!

  1. Vähänkö kuulostat hyvältä esimerkilliseltä! Mua aina välillä vähän jänskättää, ku joku iso koira tulee lähelle, ku oon kuiteski viel vähän pieni. Must ois maailman parasta, jos kaikki koirat osais olla tolleen rauhallisia ja kärsimällisiä. Kyllä mun puolesta sitte voidaan olla reippaammin, kunhan vaan eka saa ihan rauhassa kaveruuntua.

  2. Mää kyllä ymmärrän jos jänskättää, mutta sitten musta on ärsyynnyttävää, jos ollaan kauheita nuolijamamoja ja hulluna mielistellään. Sillon mää sanon, että ylös siitä! Ja tökin pehmeesti kuonolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s