Puistobussilla ja takaisin!

Alku ei näyttäny kovin lupaavalta. Me mentiin tien viereen ja Maarit sano, että mennään bussilla. Kattelin ympärilleni, enkä nähny yhtään. Olin ihan, että hä ni millä bussilla ajattelit sitten mennä. Ois ennemmin menty sillä hopeenvärisellä Toyotalla, jota ehotin. Mutta tuli siihen sitten bussi, joka poimi meidät kyytiin. Sain vähän herkkuja bussissa. Hyvä juttu.

Me ajettiin Höyhtyälle niinku viimekski. Se bussityyppi oli yhtä huono kuski ku Maaritki ja jäi välillä vaan miettimään, että mentäskö jonnekki vai ei. Perillä mää aattelin mennä Aatun luo, mutta Maarit oli liian painava, enkä saanu sitä raahattua oikeeseen suuntaan ni jouduin lääkäriin. Onneksi ehdin saada Maaritin taivuteltua sieltä pois ennen ku kukaan ehti piikittää tai huumata mua! Onnistuin just ja just välttämään tutkimushuoneenki, ku ovi aukes ja kärppänä lähin toiseen suuntaan. Yritin olla niinku en oliskaa ja se toimi.

Me mentiin puistoon. Mun omaan puistoon! Sinne tuli mun tuttuja, niinku yks Hessu, ja sitten vähän ajan päästä Maarit kysy, että missä Aatu. Mää tiesin heti! Mää tiesin, että Aatu olis mun puiston ovella! Mun paras ystävä Aatu! Mää lähin heti pois leikkimästä niitten muitten kaa ja lähin tassuttelemaan Aatun kans. Maarit anto Aatulle herkkupaloja, ku sei huutanu niille toisille pojille. Aatulla on arvot kohdallaan ja se popsi niitä herkkupaloja, eikä huutanu. Määkin kävin ottamassa muutaman.

Mulla oli hirmeen mukavaa nähdä Aatua ja Tarjaa! Ehotin että ois lähetty yhellä kuormurilla ajelemaan, mutta ei me sit menty, mutta kuulin jotaki, että Maarit vissiin muuttaa mun kanssa asuntoautoon ja sitten me aina vaan ajellaan ja asutaan. Jotaki semmosta ne puhu. Mulle passaa.