Suklaa-Sherlockin tutkimuksia

Maaritilla on lojunu hulluna kaikkia suklaalaatikoita pitkin kämppää. Ajattelin että sillä on niin paljo suklaata, että varmaan niistä nyt riittää mullekin. Sitäpaitsi Allilla ja Rauhallaki on suklaalaatikko niitten katolla ja ne käy nokkimassa sitä aina ihan innoissaan. Niin varmasti se on niin, että ne huhut suklaan myrkyllisyydesta on suuresti liioiteltuja ja katala juoni pitää koirat erossa überherkku suklaasta!

Aloitin tutkimukset tutustumalla vaivihkaisesti nojatuolilla lojuvaan suklaarsiaan ja sen sisältöön. Ihan vähän vain nostin kantta ja ihan vaan sitä nurkimmaista suklaapalaa vähän haistoin. Se haisi hyvälle ja rasvaiselle. Juuri sopivalle koiraravinnoksi! Valitettavasti olin hieman liian luottavainen, eikä Maarit ollutkaan niin uppoutunut omiin (tyhmiin) tietokonehommiinsa ja kärähdin uteliaisuudestani. Yritin olla kuin en olisikaan, mutta Maarit hätisti minut pois suklaalta. Lisää todisteita siitä, että suklaatutkimukset ovat todella tarpeen! Tietoa yritetään pimittää meiltä koirilta!

Huomasin tilaisuuteni koittaneen, kun hyväuskoinen Maarit oli jättänyt muutaman suklaakimpaleen olohuoneen pöydälle lojumaan. Salamannopeasti nappasin pari kitusiini. Nyt niitä olisi myöhäistä tulla puolustamaan! Ne olivat minun! Ha haa! Ja suklaat maistuivat ihan samalle kuin haisivatkin: hyvälle ja rasvaiselle. Mitä parhainta koiraravintoa!

Seuraavana päivänä taivuttelin Ymben antamaan minulle geissasuklaata. Sekin oli hyvää ja rasvaista! Valitettavasti Ymbe laverteli suklaasalaisuutemme ilonpilaaja-Maaritille, joka tiukkaan sävyyn kielsi antamasta minulle suklaata ja väitti, etten minä oikeasti edes niin paljon sitä halua. Varsinkin jos olen saanut pasteijaa. Hyväsydäminen Ymbe olisi halunnut päästää minutkin osalliseksi suklaakullasta, mutta Maarit vartioi mustasukkaisesti jopa sellaisia suklaapaloja, jotka eivät ole sen! Katkeraa! Ja levittelee vielä valheita! Tottakai halusin geissasuklaata! Se oli hyvää ja rasvaista! Rakastan hyvää ja rasvaista!

Kostoksi vaanin Maaritin suklaapaloja keittiön pöydältä, mutta valitettavasti Maarit oli ansoittanut pöydän ananaspurkilla ja liukkaalla matolla ja sattui niin, että tuli ryminää ja ryppyjä mattoon. Kärkkäästi Alli ja Rauha olivat heti paikalla tekemässä tiedustelulentoja. Selvä osoitus siitä miten tärkeänä nekin suklaata pitävät.

Niin ja se merkittävin tutkimustulos! Olen siis syönyt suklaata, mutta en kuollut tai edes saanut oksutautia! Tuli vain hyvä olo kun sai hyvää ja rasvaista. Selvästikin puheet suklaan myrkyllisyydestä ovat salajuoni! Maarit oli ilmeä ja valehteli Ymbelle, että suklaan sisältämät myrkyt tuhoavat koirien maksoja! Seuraavan kerran kun saan maksaa teen testin pienellä maksapalalla (ei voi kokonaan uhrata herkkuja tutkimuksen tärkeälle alttarille). Enpä usko, että suklaa saa maksaa katoamaan! Katotaan vaan!

7 thoughts on “Suklaa-Sherlockin tutkimuksia

  1. Mä en saanut yhtään oikeata suklaata. Ainakaan en kyllä muista saaneeni. Sitä koirien suklaata vain. Olen mä joskus syönyt aitoa suklaata ja en mäkään kuollut siitä. Se on varmasti ihan höpö puhetta. Äispä luki, että koirat ei syö sellaista josta niille on tullut paha olo niin, ku mäkään en syö kurkkua, niin että ei suklaa voi olla myrkkyä kun siitä ei tule edes paha olo ja sitä haluttaa syödä aina vaan lisempää.

  2. Mulla on muuten pirulitauti. Yöllä alkoi nipisteleen. Olen ihan varma, että johtuu siitä salaatin lehdestä, joka oli Äispän jämäleipäpalan välissä ja jonka sylkäisin lattialle.

  3. Salaatista tulee piruli ihan heti, se se vasta on myrkkyä koirille. Salaattia on siis vältettävä kaikin keinoin. Suklaati ei taatusti oo pahaks koirille, ihmiset vaan on ahneita ja haluu kaikki herkut itelleen.

  4. Mäkin tykkää suklaasta! Ihan vauvana onnistuin saamaan melkeen koko levyn mansikkasuklaata ja se oli huippunamia. Sit tulin kipeeksi, mulle tuli pissahätä koko ajan. Mamma soitti lääkärille ja sain pillereitä. Se kuulemma VOI olla suklaan syy, mutta en usko, miten suklaa voi muka aiheuttaa pissavaivaa?

  5. Moiks! Hyvää ryskimisjuhlaa! Mä oon himpessä tuulin kaa ja me kuunnellaan ku raketit ryskyy. Mua ei pelota koska oon pelästyskoira ja sellaset ei saa olla paukkuarkoja. Peten mielestä en voi olla paukkuarka, ku tuotan itsekin niin jykeviä paukkuja. No mut kuiteski, kerranki oli paljon aikaa ja me suorastaan ahmittiin kaikki sun joululomajutut. Kaikki yhellä kertaa ja siitä tuli meille kauheen ilonen olo!
    Mä en oo muistaakseni syöny suklaatia, vaiks meilläki on lojunu niitä laatikoita kaikkialla. Tuuli ja pete on ahminu laatikon per päivä ja nyt ne sit loppu eikä mulle annettu yhtään! Kuvittele, kuinka itseistä! Paitsi et yhen mariannen mä otin, ku sain luvan, mut liimasin sen mattoon, ku se oli niin kumman raikkaan eikä yhtään niin ihanan rasvasen hajunen ku ne muut. Mun Dino-serkku syö aina suklaata, eikä sille oo käyny mitenkää! Eli ei se voi olla koiramyrkkyä, niinku väitetään. Mut mun uudenvuodenlupaus on lukee heti kaikki sun seikkailut, kerta muuten mä putoon kärryistä. Ja ku niistä tulee niin hauskalle päälle! Toivoo Osmo

  6. Uuttavuotta! En kyl ymmärrä mitä uutta tässä on, ihan samalta harmaalta tuolla ulkona näyttää ku eilenkin…
    multa meni raksupoksut ohi! Mä kävin iltaruuan jälkeen torkuille ja sit mä nukuin niin kauan et kaikk raksut oli jo poksahdellu! Mamma ei herättäny mua. Eikä ulkonakaan haise raksuhaisuja ku on niin märkä et kaikki haisulit on huuhtoutunu mereen. Päivällä meen kyllä keräilemään raksunraatoja!

  7. Hei kaikki kamelit! Hyvää uutta vuotta! Toivottavasti ootte kaikki hengissä, vaikka paketteja ammuttiin eilen! Musta joulu on paljo kivempi juhla ku joulupaketit on kivoja ja niissä on sikasipsejä, eikä niistä lähe inhottava ääni.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s