Mää en oo päässy mun sängyn alle moneen yöhön! Satu on kyllä tosi jees tyyppi, mutta nyt se on vallannu mun sängyn ja koko mun makuuhuoneen! Enkä mää pääse sinne remuamaan, enkä ees lepäilemään! Enkä saa nukkua siellä yöllä, ku Satulle tulee musta verta nenään. Vaikka en ees haukkaa sen nenää mitenkään! Ihan outoo!
Mää ja Maarit ja Alli ja Rauha nukutaan meidän työhuoneessa. Mää en uskalla mennä vuodesohvan alle, kun se on niin epäilyttävä. Ehkä en ees mahdu sinne, ku oon niin hieno ja aika iso. Toisaalta on ollu ihan ok nukkua vuodesohvan kanssa, mutta oon kaipaillu kans sängyn alle, kun se on musta tosi hyvä paikka yöllä ja silloin ku Maarit imuroi. Mutta ennemmin kyllä nukun vuodesohvan kanssa, että saadaan Satu meille kylään.
Alli ja Rauha on käyny kans meillä kylässä niitten omasta asunnosta. Ne osaa lentää paljo enemmän ku ensin tajusin! Ne ihan vaan pokkana vetää ympyrää meidän katossa ja laskeutuu sitten niitten omalle katolle! Niistä lähtee melkonen räpytysääni. Ne säksättää semmoselle musalle mistä ne tykkää ja tirppaa kans. Mää nuuskutin Allia, ku Maarit leikkasi siltä kynnet. Ehkä noi undalaatit on ihan hyviä frendejä, vaikkei niitten kans voikkaan painia. Ne on aika jänskiä, eikä ne selvästikään oo mitään tyhmiä nössöjä. Vaikka varmaan mää tykkäisin tyhmistä nössöistäkin, kun mää tykkään kaikista.
Ja arvatkaa mitä! Mää oon saanu viestin lampurilta! Lampurilta Espoosta!!
Lampurielämää 
Kun Mara-eno on meillä kylässä, mä nukun aina sen viekussa vuodesohvalla. Me ollaan kato samiksia: molemmat tykätään urheilla ja syödä.
Ja aamuisin mä herätän Mara-enon nuolemalla sen naamaa.
Aika kätevää, kun ei tartte mennä aamupesulle.
T: Tahvo
Mara-eno varmaan arvostaa aamupesua. Mää en monesti jaksa herätä herättämään Maaritia ennen ku sen herätyskello jo soi. Sen naama jää likaseksi.
Mä unohdin Helka laittaa et mun tätskykin (se on mun mutsin systeri) on kanssa lampuri. Sen nimi on Hitti. Se on ollu ihan ulkomaillakin, Ruottissa jossain Jöötteporissa, näyttelemässä. Se on saanu ruusukkeitakin sieltä. Ja nauhoja. Mä oon saanu niitä rusetteja vaan toko-jutuista kun mä joskus nuorempana kävin kehässä temppuilemassa. Mun paras temppu oli semmonen et niinku noudettas semmost kapulaa ja sit tanssitaan sen kans siel. Ja se on kans hyvä mis hypätään ekaks esteen yli ja käännytään ja kurkataan sielt aidan takaa… Se tuomitsijahenkilö ainaskin tykkäs niistä ku sitä hymyilytti mut jostain syystä mun mamma oli ihan punanen naamasta ja sen suu oli ihan mutrussa. Me saatiin monta hienoo keltasta nauhaa niistä meidän temppuiluista. Mä voin laittaa sulle lisääkin hyviä vinkkejä jos tahdot.
t: Wappu
Mä en tajuu miten sä mahut sängyn alle kun sä oot varmaan tuhat kertaa mun kokone??? Edes mä en mahu meiän sängyn alle enkä Mikkelin mummolassa sohvan alle. Mä mahuin niihin aikasemmin mut nyt ne on laskeutunu ja mä en enää mahu niihin. Niin että miten ihmeessä??? Musta tuntuu et mä tartten nyt valokuvia totistusaineistoksi.
Meillä ei ole vuodesohvaa, mutta se kuulostaa tosi hyvältä asialta, kun siinä on sekä vuode ja sohva. Ne on mun lemppari huonekaluja. Mulla ei ole enää sohvaa. Mä vein sen iskän kans jonnekin Konttiin.
Mä en mahdu enää sängyn allekaan. Pentuna menin joskus sinne, se on kiva paikka. Pitäis ostaa korkeampi sänky meille.
Lampurit on kivoja! Mä haluisin ehkä sellaisen pikkusiskoksi. Te ootte valkoisiakin.
Meillei käy paljo vieraita yöllä, ku melkeen kaikki kaverit asuu niin kaukana. Mut joskus tulee jotain sukulaisia tai sellasii ja ne menee aina kauheen myöhään nukkumaan. Sit me herätetään ne hirmu aikasin ku mennään peiton alle ettiin niitten jalkoja. Aina on kaikki löydetty.
Terv. Titi-Uu ja Morse
Hei kaikki kamelit!
Mun pitää, Onni, pyytää Maaritia käyttämään taas kameraansa niin näät! Viime yönä mää pääsin mönkylöimään sängyn alle, vaikka Ymbe oli meillä yötä. Ymbe toi meille telkkarin ja me vietiin se aamulla lentoasemalle!
Miten mää en oo tajunnu huvitella ettimällä varpaita! En oo pitkään aikaan ees tarkistanu, onko Maaritilla kaikki tallessa! Montako varvasta niillä pitää olla?
Wappu, hienoja vinkkejä! Mun harrastuskerhossa oli viimeksi toko-koulua ja mulla oli hirmeän tylsää, mutta sun vinkeillä ehkä saan siihen hommaan jotakin meininkiä! Ja punanen on varmaan ihan hyvä naamaväri! Ehkä parempi ku kalpea.
Mää en oo koskaan päässy Ruotsiin, mutta oon kuullu että siellä on hienoa. Meidän vuodesohva on Ruotsista! Olipa sattuma! Onko sun äitiki, Wappu, lampuri ku sun täti on? Mun äiti kuulemma on lampuri, mutta en oo tiennykkään että meillä voi olla tätejä!
Helka, kyl mun äitiki oli lampuri ja isäki ja veljet ja siskot! Aikas paljon lampureita! Ja sit mä viel tiedän yhen Ellinooran joka on kans lampuri. Se on vähän hianohelma, aina puhas ja siisti ja valkonen ( ja tietty harmaata sil on kans mut nekin kohdat on puhtaita). Eikö se oo kuullu mutakylvyn kaunistavasta ja elvyttävästä vaikutuksesta?
Tottelemisista viäl sen verran et eiks sustakin keltanen oo kauniimpi väri ku sininen tai punanen? Ja jos mä sain kolmospalkinnon ni kait se on parempi ku ykkönen, onhan kolme nakkiakin enempi ku yks nakki…
Joo keltainen on selvä voittajan väri. Oon nähny että kaikissa kisoissa saa keltaisia läpysköitä kaulaan, kun on paras. Ja kolme nakkia on selvästi parempi. Kolme sikasipsiä on kans parempi ku yks. Ja kolme rustoluuta. Kolme kamelia on parempi ku yks ja kolme lammasta on parempi ku yks. En oikeestaan nyt keksi missä yks olis parempi ku kolme…
Maarit väittää että munki iskä ja äiskä on lampureita ja oon kuullu huhuja kans joistaki sisaruksista, mutta en usko ennenku nään.
Meil oli yksi toko-asiointi viikonloppuna ja yllätys yllätys, se olikin ihan hirmu hauskaa. Tajusin nimittäin, et vierellä kävely on paljon monipuolisempaa ja kiinnostavampaa, jos tekee välillä omia spurtteja silleen, et hilaa partaa märässä ruohossa, ravistaa ja ryntäilee ynnä muuta hauskaa. Ah, sitä ruohon ihanan lemuisaa märkyyttä, se pisti mut ihan villiksi! Mä sain kans sen punasen värin, nimittäin mamman naamalle. JEE! Sitte me leikittiin siel kisoissa yhden kivan tyypin kaa, kun ei meitä hotsittanu maata siel märällä nurtsilla. Ja mikä ilahduttava yllätys: KAIKKI muutkin kaverit tuli mukaan ja sitte me kaikki juoksenneltiin siel ja oli huippua! Tuomiosetäkin sanoi, ettei oo ikinä nähny niin vauhdikasta paikalla makuuta, et kaikki juoksee kilpaa! Oltiin siinä mielessä parhaita! Kahteen kohtaan tympeä tuulikin oli tyytyväinen, nimittäin tuomiosedän rapsutushetkeen ja hyppyyn, joista saatiin kympit. Se on kait aika jees, ajatelkaapa vaan, KYMMENEN NAKKIA eikä vaikka vaan viis!!
Kymmenen nakkia on ehdottomasti paras tai ehkä sata ois viel parempi. Kuvitelkaa mimmonen vuori nakkia siin olis… Mä oon joskus kans kyllästyny siihen makoiluun (höh, kotona on paljon mukavampi makoilla) ja rupesin sit leikkimään hiipivää intiaania. Vähäks oli jännää eikä mamma huomannu mitään ennenku tuomitsijasetä sano sille. Mä olin siis tosi hyvä salaa hiipivä inkkari.
Osmo vähä sä oot kans hyvä näis tottelujutuissa! Mitä sä teet kun sun mamma huutelee kaukaa et sun pitäis tehä jotain? Istua ja silleen. Mä yleensä meen vähän lähemmäs ettei sen tarttis huutaa ja huitoo… tyhmältähän se vaan näyttää ku kailottaa istumaahanseiso eikä koira oon lähimaillakaan.
Meillä on nakkeja jääkaapissa! Huomenna on koulua… Lurps!
Määki meen lähemmäksi, ettei tartte huutaa. Eilen kyllä istuin niille sijoilleni, ku Maarit niin nätisti pyysi. Ja sillä oli täytevoileivän jämät tassussa…
Ei se tuuli joudu huuteleen, ku en mä silleen kauheen kauas säntäile. Kunhan koitan piristää tunnelmaa spurttailemalla hiukan. Ennen en oo kyllä tajunnu spurtata kesken vierellä kävelyn, siitä tulee muuten heti paljon näyttävämpi liike, kun pyyhkäisee välillä parralla nurmikkoa ja ottaa intoloikkia! Suosittelen.
Sellasen oon kyl huomannu, et jos oon tosi kaukana, niin sillon mamma ei vaivaudu sanomaan mitään ja se on tietty tylsää. Siksi hepuloitsen vaan siinä lähellä. Kesken spurtin tulee joskus maastoutumiskäsky ja silloin teen huippunopean maastoutumisen, koska nopeesta vauhdista ne on hauskoja ja yleensä nopeista asioista tulee nopeesti pingviinitaistelua, joka on huippua!
Sun inkkarihiippailu kuulosti huisin jännältä ja hienolta! Mä oon vähän huono hitaasti liikkumisessa, ku tassut pakottaa meneen täysiä. Pitääpä harjotella, nimittäin tosta vaanimisesta vois olla joskus hyötyä!!
Osmo,en mä uskalla itekseen kauas mennä ku mamma voi vaik kadota tai sit joku rosvo voi vaik viedä mut. Mut välillä mamma jättää mut istua tökkimään hiippaa sit johkin ja rupee sielt sit hihkumaan ja huitomaan. Mitä järkee, pysys lähellä ja sanos siitä mitä on sanottavaa. On se tyhmä!
Ai joo, Wappu, nyt mä hiffaan mitä sä meinasit! Joskus mun mamma kans jättää mut istuun ja sit menee johonkin ja sit huitoo. Ne ON vähän yksinkertasia, ku eivät tajuu pysyä lähellä ja sanoa siinä mitä pitää tehä! Ja mikä daijuinta, joskus sanotaan ekaks, et istu, sitten maastoutuminen, ja sitten TAAS istu! Eiks ne osaa päättää vai?! Mut toisaalta se on jännää, ku ei ikinä tiedä, minkä asennon jälkeen tulee pingviiniriehuntaa. Siksi mä kyl teen ne asennot, ainaskin yleensä.
Eilen tehtiin muuten huippuhauskaa juttua, jossa sai juosta täysiä kentän päähän pingviinin luo ja sitten maastoutua. Pingviinin kanssa maastoudun ihan koska tahansa ja kuinka kaukana mammasta tahansa, onhan sitä niin ihana mussutella rauhassa! Oli kyllä ihan yltiömäisen kuuma ja vähäks olin naatti!
Mun pitää kans hommata tommonen riehuntapingviini. kuulostaa hauskalta! : )
Se ON superhauska! Elikä siis PARAS kaikista! Tuuli osti sen kirpputorilta, mut siinä ei ollukaan kirppuja ja sain sen jo sillon, ku olin vauva. Pingviinii ei oo ikinä näkyny himassa vaan se esiintyy vaan kaikis koulutuspaikoissa. Sil oli ennen vetskari mahassa ja sillon sen sisältä saatto saada joskus nakkia, mut nykyään sen maha retkottaa auki koko ajan ja nakit on tuulin taskussa. Pingviini vetelee kyl viimesiään, sano tuuli. Mut mä teen lakon ja lopetan kaiken koulun, jos pingviini ei tuu mukaan!