Tiesittekö että mun nimellä on tännään joku päivä? Mää en tienny ennen ku vasta nyt! Mää sain tennispalloja siks, ku mun nimellä on se päivä. Niitä oli enemmän ku vaan yks ja toinen eli aika monta! Ainut vaan että nyt Maarit himoitsee niitä.
Äskönki yritin vaivihkaisena ettiä, että mihinköhän mää sen yhen pallon laitoin, mutta Maarit hoksas melkeen heti. Sitten se haki sen pallon ite! Aika törtsi! Onneksi se pomputti sitä niin mää nappasin sen vaan ilmasta niinku ammattilaispelaaja! Ha! Jäi Maarit nuolemaan näppejään tai oikeestaan kerjäämään, että anna pallo anna pallo. Sitä se jaksaa hokea. Oli parasta viedä pallo turvaan sängyn alle.
Ennen mää en tykänny palloista, ku ne oli musta yliarvostettuja, mutta nykyään oon huomannu, että niitä on ihan kiva tökkiä ja viskoa ja varsinki pureskella! Tennispallot on siihen parhaita!
Ihmiset on! Me oltiin tänään rantsussa Doriksen ja Bailan kans ja mä löysin erihienoja keppejä sieltä. Mutta… ekakskii Baila ois halunnu ne mun kepit ja toisekskii mamma törtsy heitti mun kepit aina mereen! Ihan kiusallaan! Ja tahallaan! Ilkee mamma! Mun piti sit aina hakee ne takas ku oisin halunnu pitää ne! Mä kirjotan tästä vielä lokiin kyllä…
Onnia sun nimen päivälle Helka
Ihmiset ne aina vaan on. Onnea sun nimen päivälle ja sulle kans onneja, että oot just Helka.
Mulla oli vasta synttärit ja kukaan ei muistanut vasta ku päivällä ja en saanut kakkua, kun kakkukauppa oli sillon kiinni, sain vain haleja ja onneja.
Oikeen paljon Onnia sun nimen päivälle, vaikka se meniki jo. Tennispallot on kyllä hyviksiä, mäkin oon kerran saanu niitä monta kerralla, mutta yks vaan jäi lattialle ja muut meni putkilossa varastoon. Oon nähny sen putkilon siellä varastossa. Se on tennispalloissa kanssa hyvä, kun iskä joskus tekee siihen haavan ja laittaa sinne sisälle namuja. Se on kanssa tosi kivistä.