Sillon ku mää olin niin nuori, että olin ollu olemassa vasta vaikka vaan neljä tai viis kuukautta, mää kuulemma kasvoin ihan silmissä. Niinku että musta näki miten mää venähin isommaksi! Hullua! Sitten mulla alko kans harmaantumaan mun musta turkkiosuus.
Sillon mää tykkäsin rouskuttaa kaikkee ja mää rouskutin porkkanoitaki! Mää kyllä rouskin kans vähän seinän kulmasta, mutta lähinnä mää vaan rouskutin puruluita. Ehkä voi olla kans että meni parit silmälasit ja kaks kännykkää sillon yhtenä tammikuuna, ku teki mieli rouskia ja ne oli jätetty mulle rouskittavaksi. Mutta ei se toinen kännykkä ees menny kunnolla rikki. Ja kaukosäädin toimii vieläki! Niin että ei voi puhua, että olisin mitenkää saanu kauheesti tuhoja aikaan rouskimisvimmassani.
Nykyään mää en kyllä enää rouskis porkkanoita, vaikka kyllä mää syön niitä kastikkeessa ja letuissa. Mutta mää rouskin kyllä possunhäntiä! Ku Anne toi mulle eilen! Ne on niinku sikasipsejä, mutta häntiä!


Mulla on possun neniä. Ne on semmosia lättänöitä. Nekin on hyviä. Mä en tykkää porkkanoista.
Mullakin on possun häntiä. Ja varastin silti Retkulta eilen porkkanan. Sekin oli hyvää. Nam.
Pöllityt porkkanat on varmaan parhaan makusia!