Väjylivapaa vyöhyke! Maailma nimittäin! Mulle paljastui eilen ihan yllätystietoja väijyleistä! Niitä valmistetaan keinotekoisesti! Ei niitä oo oikeesti olemassakaa, ku ne on tehty!
Me mentiin Ymben ja Miikan kanssa koirapuistoon ja me tehtiin väijyli! Niitä kutsutaan Lumiukoiksi! Ihan niinku Juli sano! Ja ne ei oo oikeesti mitään väijyleitä, ku ne on itte rakennettu! Lunta pyöritetetään kasoihin ja sitten laitetaan risuja ja sitten siinä on muka lumiväijyli, vaikkei oikeesti ookkaan mitään! Ku vaan lunta!
Väijyli ei kiinnostanu mua sitten enää yhtään, ku tajusin sen salaisuuden! Mutta poseerasin mää sitten, ku Maarit halusi. 
Tänään mää olin taas Ymbellä päivähoidossa. Mää tiiän aina, että se on jossaki, ku me mennään Kauppahallille. Ja sitten ku mää meen Ymben kans Kauppahallille, mää alan kuikuilemaan missä mun auto ja Maarit on!
Mää olin vähän ilmee Maaritille puistossa. Me oltiin lähdössä, mutta palattiin takasi ku piti viedä mun kakat säilöön. Mää en sitten enää halunnu lähtä, ku tuli just yks Ronja, joka kaipaa valvontaa. Mää vedätin Maaritia ihan kympillä ja pompotin minkä kerkesin. Häh hää! Sitten se harhautti ja kuletti mut pois, eikä sanonu mitään. Eikä se sanonu mulle mitään autossa ja mää jouduin vaan oleen takapenkillä hiljaa. Ehkä mää en enää kiusaa sitä ihan noin ilmeesti… Mutta oli ihan pakko vähän koklata! Tuli semmonen pikkupiru olo!
Huh mikä helpotus et väijylit on vaan tekastuja eikä oikeita olleenkaan!
Mä olin kuulkaas kamut tänään mun hierojalla. Se tekee oikein muikeeta ku se oikeen möyhentää. Mä oon jo paljon notkeempi ku aiemmin.
No joo, eikö ookki!
Maarit on hieronu mua kans! Siitä tulee ihan rento ja löysä olo! Mutta varmaan joku oikee hieroja olis vielä parempi, ku emmää huomannu, että Maaritin hieronnasta ois tullu muikee olo! Ois kivaa jos ois muikeeta!
Oho! Ihmisetkö niitä tekee?! Jos ihmiset ei tiedä, että niistä tulee väijyleitä? Mä muuten muistan, että Ispä on joskus tehnyt isoa lumipalloa, sellasita väijyn alaosaksi sopivaa. Mä kuopin ja raapin sen pois.